Lisäksi yksi mun luokkakaveri kysyi multa tänä iltana, että koenko eroahdistusta lomalle lähdön takia, ja mun oli pakko myöntää tuntevani. Tosin olo parani, kun se sanoi ymmärtävänsä mua, etenkin kun en olisi sitä juuri sen suusta odottanut.
Yksi osasyy näihin melankolisiin fiiliiksiin on myös sään lisäksi pikku dagen efter, joka on riivanut mua koko päivän. Ja jotta saataisiin selvitettyä mihin se juontaa juurensa, on palattava eilisiltaan.
Eli siis.
Täällä on nyt pari-kolme päivää putkeen ollut todella, todella masentava sää, ja kun täällä on masentava sää niin sen todellakin huomaa. Kukaan ei oikein jaksa tehdä mitään, porukka jumittaa, kaikki nukkuu ja niin poispäin. Sen huomaa ihan älyttömän selkeästi joka kerta, ja se on tavallaan myös aika hassua, sillä en usko, että kaupugissa samanlaista sadepäivän masennus-efektiä tulisi niin helpolla.
Mutta siis, eilinen meni juuri niissä fiiliksissä; päästiin koulusta jo kolmen maissa, kun meidän opettajaakin väsytti ja seuraavat 5 tuntia meni torkkuessa, tupakalla roikkuessa, uuden blogin teossa (!), irc quoteseja lukiessa yms muussa vetelöinnissä. Kahdeksan aikaan kuulin sitten juorun, että meidän toisesta solukämpästä on porukkaa lähdössä ex-tempore bailaamaan Helsinkiin, kun yksi meistä oli lähdössä tekemään työvuoroa kyseiselle klubille.
Pistin puolessa tunnissa itseni valmiiksi, ängin ylimääräisenä autoon ja lähdettiin kohti Helsikiä arvaillen oltiinko nyt toteuttamassa maailman parasta vai huonointa ideaa. Ja sehän siis oli maailman paras idea.
Maksettiin klubille sisäänpääsyä pari euroa ja saatiin järkkymäärä drinkkilippuja käteen, eli terhakka keskiviikkokänni oli tosiasia.
Sen saattaa myös huomata illan aikana kertyneestä kuvamateriaalista ja mikäli äiti haluaa vielä säilyttää mielikuvansa siitä, että olisin jotenkin aikuistunut, niin suosittelen passaamaan näiden kuvien katselun.
Ja kuorrutukseksi päälle mun ehdottomat lempparikuvani:
Voi herranjumala.
Takaisin Päivölässä oltiin joskus kuuden aikaan aamulla, ja kahden tunnin yöunien jälkeen oli helppo mennä ruotsin suulliseen kuulusteluun. Jaa, jag är i bakfull. Ihme kyllä, sain kaikki vastaukset oikein ja lisäksi sain vielä parista muusta näytöstä arvosanoiksi 5 ja 4 (asteikolla 1-5), eli ei ollut ollenkaan turha päivä. Eikä ollut siis tosiaankaan myöskään turha yö, mä en muista milloin olisi viimeksi ollut noin hauskaa baarissa.
Loppuun voisin vielä minäkin lisätä tämän biisihaasteen, kun kerran kaikki muutkin.
Jospa vaikka saisin tehtyä sen ihan loppuun saakka, vaikka epäilen sitä vahvasti. Vielä vahvemmin epäilen sitä, että lukeeko kukaan enää tämänkään vertaa näitä lyijynraskaita postauksiani tähän ryhdyttyäni.
No ayways;
day 01 - your favorite song
day 02 - your least favorite songday 03 - a song that makes you happy
day 04 - a song that makes you sad
day 05 - a song that reminds you of someone
day 06 - a song that reminds you of somewhere
day 07 - a song that reminds you of a certain event
day 08 - a song that you know all the words to
day 09 - a song that you can dance to
day 10 - a song that makes you fall asleep
day 11 - a song from your favorite band
day 12 - a song from a band you hate
day 13 - a song that is a guilty pleasure
day 14 - a song that no one would expect you to love
day 15 - a song that describes you
day 16 - a song that you used to love but now hate
day 17 - a song that you hear often on the radio
day 18 - a song that you wish you heard on the radio
day 19 - a song from your favorite album
day 20 - a song that you listen to when you’re angry
day 21 - a song that you listen to when you’re happy
day 22 - a song that you listen to when you’re sad
day 23 - a song that you want to play at your wedding
day 24 - a song that you want to play at your funeral
day 25 - a song that makes you laugh
day 26 - a song that you can play on an instrument
day 27 - a song that you wish you could play
day 28 - a song that makes you feel guilty
day 29 - a song from your childhood
day 30 - your favorite song at this time last year
Voisinkin aloittaa heti vaatimattomasti lempibiisistäni. Mä kuulun yleisesti siihen ihmisryhmään, jotka kuulevat uuden biisin ja sitten innostuksissaan kuuntelevat sen niin loppuun, että korvat vuotaa verta. Tälläisen biisinraiskauskohtauksen uhriksi on viime aikoina joutuneet muun muassa erinäiset Lykke Lin biisit, sekä myös Mobyn uudemman tuotannon helmet.
Kuitenkin, yksi biisi on yli muiden, eikä sitä voi koskaan soittaa loppuun. Siinä on maailman hienoimmat lyriikat, nätein melodia, joka saa mut usein itkemään, ja aion ehkä ottaa myös tatuoinnin biisin inspiroimana.
Lisäks siitä on monta hienoa versiota, ja mun lemppariversioni on tullut tunnetuksi OC:sta, ylläri. Eikä muuten ole musiikkivideokaan hassumpi.
Ja jos mä sen tatuoinnin ottaisin, niin sillä olisi ehkä jotain tekoa tämän säkeistön kanssa:
" Some are like water, some are like the heat
Some are a melody, some are the beat
Sooner or later they all be gone
Why don't they stay young?
It's so hard to get old without a cause
I don't want to perish like a fading horse
Youth is like diamonds in the sun
and diamonds are forever. "
Some are a melody, some are the beat
Sooner or later they all be gone
Why don't they stay young?
It's so hard to get old without a cause
I don't want to perish like a fading horse
Youth is like diamonds in the sun
and diamonds are forever. "
Tatuointi saa tosin odottaa vielä hetken, sillä suunnitteilla on myöski ithaca -tatuoinnit nilkkoihin, sekä iata-koodit kylkeen ja priorisoin ne edelle. Kyllä on tämä postaus äidille mieleen, on.
Nyt vois jo melkein mennä nukkuun, niin saisi vielä unta ainakin 6 tuntia.
Huomenna meillä on luvassa ensisammutusta ja kriisinhallintaa, ja sitten menen lääkäriin kuulemaan mitä magneettikuvaukset sanoo mun lantiostani.
Näkyy, öitä.
1 kommenttia:
IIIIIIIIIIIIKKKK ! Siis kuinkas monta tatzkaa sä ny meinaatkaan ottaa?? Hirvittää että miten ne sit joskus sopii morsius-asuun!! >;)swell
Lähetä kommentti