perjantai, 12. elokuuta 2011

lähdön tuntua

Käväistiin tosiaan luokan kans reenaamassa opastusta vähän Sunny Beachilta ja yllätyksenä päästiin myös poikkeen vähän Turkinkin puolella Istanbulissa, mikä oli aika awesome. Niin jätti kaupunki etten käsitä (17milj) ja myöskin niin mun ymmärrystäni vastaan sotiva uskonto, etten käsitä.

Mutta en nyt ala reissua sen enempää avaamaan, sillä meillä on se tylsä vaitiolovelvollisuus, mutta hauskaa ja rankkaa oli. Sen verran kiirettä riitti, että rannalle tai humalaan ei kertaakaan ehditty ja yöunet oli keskimäärin sellaista viittä tuntia.

Kuvat saakoon puhua puolestaan:


Vaikeaa oli kävellä Sunny Beachin rantabulevardilla ja käsittää, että tässä on mun tuleva työpaikkani.
Ja työpaikoista mulla jotain jäikin mainitsematta, eli

( jännämusiikkia!)

meikä pääsi Tjäreborgille töihin!

Eli juurikin sinne, minne olen aina halunnutkin! Saatiin tietää keskiviikkona ja fiilikset on sen jälkeen ollut niin käsittämättömät, etten oo oikein vieläkään tajunnut, miten kaikki tulee muuttumaan.
Voin valehtelematta sanoa, että oli elämäni hienoin hetki, kun mun nimi mainittiin Tjäreborgin uusien työntekijöiden listassa.

Nyt vielä kaksi viikkoa koulua ja toivottavasti saan ensi viikolla tietää lähtöpäivän ja kohteen, minne lähden. Vielä olisi tietenkin miljoonakakssataa käytännön asiaa hoidettava ennen lähtöä, mutta tähän asti oon onnistunut ainoastaan suunnitteleen i-podin soittolistaa tulevalle lentomatkalle (...).
Onneksi oon niin käytännön ihminen.

Lisäksi sitten voisin ilmoittaa, että näistä mun blogin päätähuimaavista lukijamääristä (... ...) riippumatta oon päättänyt laittaa tän sivuston jäähylle sitten kun lähden opastamaan, sillä vaitiolovelvollisuus se on sielläkin ja olen sitä mieltä, että anonyymina olisi ehkä hauskempaa kirjoittaa.
Mutta sen nyt näkee sitten.

Nyt mua saa onnitella ja mulle saa järjestää niin monet läksiäiset kuin ikinä haluatte.
JEEEE.



ps. On muuten aika mieletöntä, et mun molemmilla lempibändeillä (Coldplay ja Red Hot Chili Peppers) on samaan aikaan sinkut radiosoitossa. En oikein osaa päättää kummasta pitäis olla enemmän innoissaan! 

5 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Onnea katri vielä, oot rakas ja oon susta ylpeä <3

Mami kirjoitti...

Rinta rottingilla kuljen, kun Katri on "ihan pikkuista" vaille valmis matkaopas Tjären palkkalistoille!! Onnea mussukkani <3 ONNEA !

Viagem kirjoitti...

Ei paskempi luokkaretki :D

katri.y kirjoitti...

juuei! toi Bamsen halaus oli ehdottomasti reissun tähtihetki!

Anonyymi kirjoitti...

Mahtavaa, onnea! :) Ja hei älä lopeta blogia, pliis...